The demon in me

Se repi mut palasiks. Vei mut pohjalle, jättäen  palaset musta jälkeensä. Se halusi tuhoa mut, se halusi nähdä miten lopulta vähitellen tuhoan itseäni. Se piilotteli itsensä multa enkelin kasvoin, lämminten halausten kera. Koska se oli aina silloin turvana, kun mä romahdin lattialle. Koska se tiesi, että ilman sitä mä en osaa olla minä. Se oli kaikki mitä mä tiesin, se oli mun mukavuus alueeni. Se tuhosi mua. Mutta mä en osannut päästää irti.

Siitä tuli osa mua. Mun sielusta ja siitä tuli ikään kuin yksi ja sama. Se tiesi, etten mä päästäisi siitä irti. En omin voimin. Se oli mun kanssa jokaisen hetken, se laati puolet mun elämästä ja tarttui kiinni niistä hetkistä mitkä oli mun. Mä luotin siihen. Joskus jopa liikaakin. Se sanoi mulle mikä oli väärin, mikä oikein. Musta tuli sokea. Tiesin mitä tein, mutta en nähnyt enää sitä kaikkea omin silmin. En ollut enää minä. Tuntui kuin olisin katsellut itseäni vierestä, toisen silmin. Mutta mä en osannut päästää irti.

Tunsin päivä päivältä, miten sen ote koveni. Se, ei ollut enää se. Siitä tuli minä. Minä tein sen kaiken itselleni. En tiennyt enää, kuka mä oikeesti edes olen. Olin niin pohjalla, että ne tikkaat jotka ennen näin, oli jo poissa. Olisin voinut päästä pois ajoissa, mutta mun mieli huusi mulle ”et sä niitä tarvitse, sä pärjäät”. Se, mikä otti mut valtaansa, tuhosi kaiken sen mitä mulla oli. Uppouduin täysin sen maailmaan. Mutta vieläkään.. En osannut päästää irti.

En osannut päästää irti. Mä luulin itsestäni, etten ole tarpeeksi vahva siihen. En uskaltanut. ”Jos mä luovun tästä, niin mitä mulle tapahtuu?” Mua oikeasti pelotti ajatus siitä vanhasta elämästäni. Koska mulla ei ollut mitään muuta kuin kontrolli, rutiinit ja säännöt. Ne kaikki katoaisi.

Mutta, mä voitin itseni. Se, se demoni joka mut valtasi, ei koskaan lähtenyt minusta. Mutta mä silti osasin voittaa sen. Se jätti muhun haavat, osan siitä joka ei musta koskaan lähde. Se on mun mukana joka ikinen päivä. Välillä olen antanut sen ottaa otteensa musta, mutta tähän asti olen jokaiset taistelut sen kanssa voittanut. Ja tulen aina voittamaan. Koska mä en luovuttanut silloin, kun se olisi vienyt täältä enkelinä pois. 

Koska silloin kun luulin kuolevani, niin lopulta mä osasin päästää siitä irti.