Miksi musta tuntuu että oon tänkin kesän suurimman osan ajasta yksin.
Taas tätä. En jaksa. Haluan jonnekkin kauas pois, kadota ja pois kauas muualle ihmisistä. Vittu. Ahdistaa.
Että anteeksipyyntöni vain kaikille. En häiritse enään ketään seurallani kun ei se taida kelvata.
Nämä vitun yölliset helvetin ajatukset. Plus se että on yksin, tietenkin. Kaikki varmaan tietää. Pahempi puoli niin sanotusti valtaa mielen ja ajatukset on juurikin sitä kaikkivihaamuaenjaksaoonsitäjatätä -luokkaa. Voi jumalauta oikeesti.
Seura olis ihan jees nyt just..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti