pienin askelin

Oma huone ja palanut käsi.

en kauheesti oikeen ikinä laita mitään otsikkoa 

mut toi kuulosti jotenki aika läpältä niin oli pakko.

Tosiaan, mun huone on valmis, ja siitä tuli tosi hieno!

Pelkäsin kauheesti, että siitä tulee jotenki tumma tai

pimeän oloinen, mutta valitsin huonekalujen värit

ja muut huolella, ja rakastan mun huonetta nyt.

Yläkerrassa siis asustan täs talos, mut yks miinus

on vain se että täällä on aika viileä.. Patteri on ainut

joka nyt aluksi on täällä lämmittämässä.

Lauantai iltana, siinä vähän ennen 10, niin just olin

saunasta hakemassa sitä kuumaa kiehuvaa vettä,

kun siis meillähän ei ole suihkua..

En kiirehtinyt tai mitään, koska tiesin että

kannan sitä helvetin kuumaa vettä juuri, niin menin

ihan normaalisti, mutta sitten, en tiedä kuinka se

sattui oikeen.. mutta se vesi kaatui sitten mun kädelle.

No mähän tietysti sitten kiljuin&huusin, siltä väliltä

koska hei tottakai mä menin vitunmoiseen paniikkiin,

ja sitten huusin kiljuin täydestä sydämestä kun

näin kuinka mun iho roikkua mun kädestä

kuin mikäkin ihmeen revitty.. Hyi vittu, tiedän!

Juoksin sitten sisälle, mutsi meni paniikkiin,

ja Jari ohjas mut keittiön lavuaarin alle ja sano että

mun pitää laittaa nyt se käsi kylmän juoksevan veden

alle että se jotenkin ''tasottaa'' niitä soluja tms.

Se piti mun kättä siinä veden alla n. puoli tuntia,

ja voi helvetti kun en oo koskaan tuntenu niin

suurta fyysistä kipua ikinä! Vannon, ette tahdo kokea.

Pahinta ja pelottavinta tässä oli se, että mua alkoi sitten

eka hieman päätä särkemään, ja ajattelin että

se oli vain jotain hetkistä. Vaan ei ollut..

Sumeni vähitellen silmissä, en saanut henkeä, en

pystynyt puhumaan, mä vaan sanoin porukoille että

Mä en näe mitään. Sanoin sen pelottavan hiljaa,

silleen kuin yleensä kun ei pysty hengittään..

No sit aloin panikoimaan siinä, en nähnyt mitään

ja muistan enään vaan kuinka taisin kaatua

tuolilta lattialle. Taju meni pois pariks sekunniks,

mut sit muistan, kuinka Jari yritti saada mut siitä

lattialta ylös ja sit särki päätä vielä hetken aikaa.

Se oli sellainen hetki, että tuntui siltä kuin olisin 

kuolemassa. Kuulostaa liioitetulta, mutta siltä

se just tuntui. Kipua, pelkoa, ahdistusta..

Pelottavaa. Hyi, kamalaa enää edes ajatella.. Hrr.

Sieltä sitten 12 jälkeen yöllä Jari meni mun kans

Vaasan sairaalaan päivystykseen ja päästiin

sen pienen jonon oli joka siinä oli, koska oli mulla

nyt enemmän kiire, en muista oikeen et miks oli

niin kiire, kai jotenkin ne solut vaan tuhoutui koko ajan

enemmän. 

No sit ne hoiti mun palovammaa sielä, ja antoi

ohjeiksi että tää kestää jotain ehkä vähän alle kuukaden

ennen kuin uusi iho kasvaa uudestaan päälle.

Nyt on sää palovamma side ja pitää mennä aina

haavahoitoon pari kertaa viikos, 

syön jotain kipulääkkeitä jotka lievittää

tän haavan kipua, ja tää side pitää vaihtaa

vissiinki joka pv. Kivaa kivaa on joo.

Mulla on muutakin asiaa teille, mutta niistä

sitten joku muu pv.

Tetti jatkuu tuolla automaalaamolla & korjaamolla

vielä öö.. 4 vk, ja sitten viimeinen tetti viikko menee

Jarin työpaikalla, Sigma Trukeilla.

PS:

  ;) red